Ei ihan turha!

Sitä itsekin hämmästyi, kun huomasi, mitä eläkeläisaikana on saanut aikaan. Kaapista löytyi runokirjoja ja tätä uusinta, Juonittelevia jumalia, Merikipunoita on vielä muutama kappale ja Hannaa laitan uuteen kuosiin tämän vuoden aikana.
Tänään tuli iso paketti Juonittelevia ja taas sormi vapisi. Kun luki kirjan läpi, huomasi että samat uutiset ovat lehdissä nyt kuin parinkymmentä vuotta sitten. Mutta kiehtova kaupunki se oli !
Nyt vain miettimään, miten kirja ja ostajat löytäisivät toisensa ja lähettelemään sitä ystäville nimikirjoituksella varustettuna.