2. maaliskuuta 2012

Nyt se löytyi,

se kuukausi sitten kadoksissa ollut keventävä loppu. Elämäniloista kevättä!


mummo polkunsa laidalla erään,
vatukoiden verkostossa miettii,
pannako jalkaan huopatossut, pitää pää kylmänä
vai ottaako kevyet kengät, nousta tanssin tahtiin ja heläyttää kaikuva nauru
heille, teille meille,
jotka luulevat olevansa seitsemän ja toista, unohtavat kymmenet 

vai pannako otsa seitsemälle rypylle ja se alkava kahdeksas pystyyn
kulmakarvojen väliin väpättämään epätahtisia sointujaan
ja alettava miettiä viisaita
tai peräti viisaitten kirjasta tutkia, miten kaikki on turhuutta,
pistää pasianssiksi ja odottaa

Ei kommentteja: